Sahti

– perinteinen suomalainen pintahiivaolut

Sehän käy saht iloo ja suruu

Sanotaan, että sahdilla on taikavoimia. Se piristää mieltä, kohottaa tunnelmaa ja antaa rohkeutta ujommallekin juhlaväelle. Kun nostat tuopin huulillesi, maistat paitsi jalon, perinteisen juoman, myös ripauksen suomalaista sielunmaisemaa.

Sahti yhdistää menneisyyden ja nykyisyyden, luonnon ja käsityön, arjen ja juhlan. Se on pala suomalaista kulttuuria, jota kannattaa kokeilla. Kippis.

Perinteinen suomalainen suodattamaton pintahiivaolut

Sahti on punaruskeaa, makeaa, vahvaa, sameaa, vaahdotonta ja poreilematonta juomaa, joka nautitaan yleensä melko pian valmistuksen jälkeen. Sen alkoholipitoisuus vaihtelee yleensä n. 7–11 % välillä. Sahdille myönnettiin v. 2002 EU:n Aito Perinteinen Tuote -nimisuoja.

Sahdin valmistuksessa käytetään etupäässä ohra- ja/tai ruismaltaita (joskus myös kauraa ja vehnää) sekä katajaa, joka antaa sille sen ominaisen maun ja aromin. Joskus mausteena käytetään myös humalaa. Sahti eroaa tavallisesta oluesta myös hiivan suhteen. Sahdin valmistuksessa käytetään tuorehiivaa, josta sahtiin tulee erityisen hedelmäinen, hieman jopa hapan maku.

Sahti juoraan kaikki,<br />ruokaa saa jääräkki,<br />sano Pönttöne talkois.

– Kankaanpää

Osa suomalaista kulttuuriperintöä

Sahti on yksi Euroopan vanhimmista, edelleen valmistettavista oluttyypeistä. Sitä on saatettu valmistaa jo yli tuhat vuotta sitten. Reseptit ja valmistustapa ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.

Vaikka sahtia juotiin arkisinkin, on se perinteisesti kuulunut tärkeisiin juhlahetkiin, kuten häihin ja muihin pitoihin. Sahdista humaltuminen liittyi aina juhlaan: humala toi juhliin hilpeyden, joka erotti arjen juhlasta. Arkisin juotiin laimeampaa sahtia heinätöissä tai ihan aterialla, koska juhlien ulkopuolella humaltumista ei katsottu hyvällä.

Suomen sahtialueet

Perinteinen sahtialue ulottuu kuuden maakunnan alueelle: Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pohjois-Satakunta ovat kokonaan mukana. Keski-Suomesta Joutsa, Korpilahti ja Luhanka ovat aktiivisia sahtipitäjiä. Etelä-Pohjanmaalla perinne on puolestaan säilynyt lähinnä Isojoella. Pirkanmaan kunnista n. 50 % kuuluu aktiivisiin sahtiperinteen vaalijoihin.

Pääkaupunkiseutu ja Jyvässeutu ovat alueita, joissa sahtiperinteitä on viime vuosina onnistuneesti elvytetty. Suomen ohella sahdin kaltaista juomaa valmistetaan Ruotsin Gotlannissa sekä Virossa Saarenmaan ja Hiidenmaan saarilla.

Sahti-nimen alkuperä

Sahti-sanan alkuperästä ei ole tutkijoilla varmuutta. Tammisaarelaiset ovat kuitenkin tarjonneet kiinnostavan selvityksen ja sille varsin pätevät perustelut.

Paikalliset porvarit ostivat sahtia talonpojilta Hämeestä asti. Juoma kaadettiin tynnyreihin, joissa oli pohjalla tuoreita marjoja. Sahti sai uutta makua ja ehkä jatkokäytettäkin. Ruotsalaisten saft eli mehu on näin ollen sahti-sanan taustalla.

Yhteystiedot

Suomen Sahtiseura
Liesontie 554
16900 Lammi

Puheenjohtaja
Pekka Kääriäinen
050 559 4013
pekka.kaariainen@sahti.fi

Sihteeri
Sirpa Kääriäinen
040 596 1921
sirpa.kaariainen@sahti.fi

Hallituksen jäsenet »